Suomi vs. Ruotsi

Suomi-Ruotsi -maaottelussa on aina herkullinen asetelma.

Missä kaikessa ruotsalaiset johtavat suomalaisia?

Lähes kaikessa mitattavassa. Ruotsin talous on Suomea kilpailukykyisempi. Ruotsi johtaa myös elämänlaatua laajasti mittaavassa YK:n Inhimillisen kehityksen indeksissä (HDI). Ruotsin brändi on maailman kymmeneksi kovin ja Suomen kahdeskymmenes. Suomalaiset ovat tosin ruotsalaisia onnellisempia!

Mikä on Suomen ja Ruotsin ero hiilidioksidipäästöissä?

Vuonna 2006 tuotetut hiilidioksidipäästöt henkeä kohden olivat Suomessa 12,7 tonnia. Ruotsalaisten päästöt henkeä kohden olivat 5,3 tonnia. Näin kertoo Suomen Tilastokeskus.

Miksi ruotsalaisen päästöt ovat puolet suomalaisen päästöistä?

Ruotsin pienempiin päästöihin on kolme keskeistä syytä:

  • 1) Ruotsi tuottaa suuremman osan energiastaan vesivoimalla ja ydinvoimalla. Ne eivät tuota hiilidioksidipäästöjä.

  • 2) Ruotsin elinkeinorakenteessa metalliteollisuudella on pienempi rooli kuin Suomessa. Suomen päästöistä lähes 10 % tulee yhdestä Ruukin teräksen tuotantolaitoksesta Raahesta. Ruotsi elää vähemmän päästöjä tuottavalla palvelu ja kulutustavaratuotannolla.

  • 3) Ruotsi on viime vuosina Suomea aktiivisemmin vähentänyt päästöjä. Päästövähennyksiä, päästöjä ja ilmastopoltiiikkaa arvioiva kansainvälinen Climate change performance -indeksi nostaa Ruotsin indeksin kärkimaaksi. Suomi on 57 arvioidun maan joukossa sijalla 48.

Miten Suomi ja Ruotsi aikovat tulevaisuudessa vähentää päästöjä?

Ruotsi on ilmoittanut tavoittelevansa 40 % päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä riippumatta siitä, mitä muut maailman maat tekevät. Suomea ja Ruotsia sitovat Euroopan unionin asettamat yhteiset sitoumukset, joiden mukaan päästöjä vähennetään vuoteen 2020 mennessä 20 tai 30 %. Suomella ei tämän sitoumuksen lisäksi ole muita julkilausuttuja tavoitteita.

Milloin suomalaiset ovat voittaneet?

Useasti. Suomi johtaa Ruotsia koulutustasossa, eli jaksamme istua pidempään koulussa kuin ruotsalaiset: kansainvälisessä PISA vertailussa Suomi on ykkönen ja Ruotsi vasta sijalla 22. Suomi kiri Ruotsin kiinni elintasossa ja työn tuottavuudessa noin kolmessakymmenessä vuodessa, eli talouskasvumme oli pitkään Ruotsia kovempaa. Suomessa on maataloutta enemmän kuin Ruotsissa, Suomessa 3% ja Ruotsissa 2.2%. Suomi on voittanut yleisurheilun maaottelun 45 kertaa ja ruotsi 25 kertaa. Monet muistavat myös jääkiekon maailmanmestaruuden, joka voitettiin Ruotsilta, ruotsalaisen valmentajan johdolla, Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa! Olisiko nyt ilmastomaaottelun voiton paikka?